Paljonko palkasta ja eläkkeestä jää käteen – sinä päätät

Kaikki vauraus ja hyvinvointi ovat lähtöisin työnteosta ja yrittämisestä. Vain yhteiskunta, jossa on kannustimia tehdä työtä ja yrittää, voi menestyä ja turvata palvelut opetuksesta vanhuspalveluihin.

Ansiotulojen verotus vaikuttaa veroista eniten siihen, kuinka kannattavaa työnteko on. Lisäksi se vaikuttaa ostovoimaan. Se ratkaisee, kuinka paljon palkasta ja eläkkeestä jää käteen. Suomalaiset ovat tiukoilla arjen kustannusten noustua. Monessa kodissa tuntuu, ettei palkka ja eläke enää riitä kuluihin, kuten ennen.

Kuntavero on ansiotulovero, joka rokottaa palkasta ja eläkkeestä käteen jäävää osuutta. Toisin kuin valtion ansiotuloveroa, kuntaveroa maksetaan jo varsin pienestä palkasta ja eläkkeestä: Palkansaaja maksaa kuntaveroa jo alle 20 000 euron vuosiansioilla. Kunnan verotusoikeus tarkoittaa, että kunnanvaltuutetut päättävät vapaasti kunnallisveron tason. Lisäksi kunnassa päätetään kiinteistöveron tasosta.

Kuntien välillä on verotuksessa suuria eroja

Sipoon kuntaveroprosentti on 6,6. Se on Uudenmaan kehyskunnista kaikkein matalin ja yksi Suomen matalimmista. Sipoolainen maksaa kuntaveroa 4 prosenttiyksikköä vähemmän kuin esimerkiksi ähtäriläinen.

Kohtuullisen kuntaveron tason on mahdollistanut se, että Sipoo kasvaa ja kunnan talous on hoidettu taiten ja säästäväisesti. Suurin kiitos Sipoon talouden hyvästä tilasta kuuluu sipoolaisille: ahkerille, työtä tekevillä ja yrittäville sipoolaisille. Sipoolaisten rahojaanhan kunnan rahat ovat. Niitä on hoidettava vastuullisesti.

Kuntaveronkorotuksia ovat kuitenkin eräät poliittiset ryhmät Sipoossakin ajaneet. Näille on sanottava ehdoton ei.  Veronkorotusehdotuksista on jouduttu valtuustossa myös äänestämään. Prosenttiyksikön korotus kunnallisverossa tekisi kahden keskituloisen taloudessa jopa 1000 euron loven lompakkoon vuodessa. Onneksi kohtuullisen verotuksen puolustajat ovat tähän asti Sipoossa voittaneet.

Sipoossa kokoomus on ainoa poliittinen ryhmä, jonka ehdokkaat yhtenäisesti vastustavat kuntaveronkorotuksia. Kokoomusta äänestämällä sipoolainen saa parasta suojaa veronkorotuksia vastaan.

Hyvät palvelut turvataan tiukalla taloudenpidolla ja sillä, että kunnassa on veronmaksukykyisiä asukkaita, ei veronkorotuksilla

Veronkorotuksista pidättäytyminen on kirjattava uuteen kuntastrategiaan. Keskipitkän aikavälin tavoitteeksi tulisi ottaa se, että kuntaveroa pystyttäisiin jopa laskemaan. Tämä vaatii tiukkaa talouden hoitoa, kannattavaa, omakotivaltaista kunnan kasvua sekä kunnianhimoista elinkeinopolitiikkaa.  Valtakunnan päätöksenteossa kokoomusjohtoinen hallitus on julkisen talouden vaikeasta tilanteesta huolimatta alentanut valtion ansiotuloveroa.

Kaikkien alle 8000 euroa kuukaudessa tienaavien työn verotus on keventynyt tällä vaalikaudella. Erityisesti keskituloisilla myös progressiosta johtuva rajavero eli lisätienisteistä maksettava veron määrä on laskenut selvästi. Vuosina 2026 ja 2027 työn verotus kevenee lisää. Progressio on kuitenkin edelleen Suomessa liian ankara – jo keskituloisilla. Se on ahkeruuden haittavero. On väärin, että noin 4500 euroa euroa kuukaudessa ansaitseva palkansaaja joutuu maksamaan tienaamastaan lisäeurosta yli puolet veroa.

Toivottavasti valtion taloudessa olisi loppuvaalikaudella paremmin liikkumavaraa tehdä lisää kevennyksiä työn verotukseen kaikkiin tuloluokkiin.

Jokaisella suomalaisella on oikeus pitää nykyistä suurempi osuus oman työnsä hedelmistä, palkastaan ja eläkkeestään. Matalampi ansiotulovero tarkoittaa parempia ahkeruuden kannusteita ja kaivattua helpotusta lompakkoon.

Heikki Vestman

Kansanedustaja, lakimies